Teppo Säkkinen Kepulainen maailmantutkailija Lapissa ja Stadissa

Arvaamattoman Venäjän naapurina

Vuosi Maidanin ja Krimin miehityksen jälkeen on oletettava, että Ukrainan kriisi ei jää vain kupruksi Venäjän ja lännen välillä. Vaikka sota Ukrainassa jäähtyisikin, eivät epäluottamus tai Venäjän sisäinen tila taloudesta demokratiaan korjaudu vuosiin. Kyse on pysyvämmästä muutoksesta huonompaan.

On syntynyt ’uusi normaali’, jossa Suomen on Venäjän naapurina ja keskeisesti länteen kuuluvana maana muotoiltava toimintalinjaansa. Ulkoministeriön erikoistutkija Hiski Haukkala on sanoittanut Suomen linjan binäärimalliksi. Koodauskielen mukaisesti se koostuu kahdesta puolesta – ykkösestä ja nollasta:  

1) Naapurimaana Suomen on aina tultava toimeen Venäjän kanssa

0) Suomi suojaa oman tonttinsa kaikenlaista kielteistä vaikuttamista vastaan.

Haukkalan kaksijako tarjoaa hyvän rungon Suomen Venäjä-suhteen jäsentämiselle. Kuten koodauksesta, ei naapurisuhteestakaan tule mitään ilman sekä ykköstä että nollaa. Tiivis kanssakäyminen arvaamattomaksi käyvän itänaapurin kanssa on riskialtista, jos oma suojaus ei ole kunnossa. Toisaalta pelkkä poteroituminen olisi arkielämälle vierasta ja Suomen etujen vastaista. Venäjän eristäminen olisi karhunpalvelus maan kansalaisyhteiskunnalle ja länsimielisille.

Ykkönen, toimeen tuleminen on kanavien pitämistä auki ja tarkoituksenmukaista yhteistyötä Venäjän hallinnon kanssa. Tuhannet arjen asiat ja kaupankäynti eivät ole hävinneet minnekään. Rajan tuntumassa Imatralla Venäjä on edelleen paikka, jossa vuosiviisumilla käydään panemassa tankki täyteen ja hurautetaan takaisin. Itämeren suojelu ja toiminta arktisella alueella vaatii tiivistä yhteistyötä. Näitä myönteisiä taskuja kannattaa vaalia välien kiristymisestä huolimatta.

Nolla, oman tontin suojaaminen on perinteisen sotilaallisen puolustuksen lisäksi koko yhteiskunnan kykyä torjua ja hylkiä kielteistä vaikuttamista. Suojauksen heikot kohdat on tunnistettava – Von Döbelnin tavoin ’ratsastettava aukkoja katsellen’ ja niitä tilkiten. Kyse on hybridisodankäynnin eri muotoihin vastaamisesta.

Pitkällä aikavälillä pahin aukko on Suomen huono taloustilanne. Muita kriittisiä kohtia ovat kyberturvallisuus, tiedustelu sekä kyky vastata väärään tietoon ja turvata strategiset maaomistukset. Osana nollaa on vältettävä liiallista taloudellista riippuvuutta ja ankkuroitava Suomi johdonmukaisesti osaksi länttä.

Meihin kohdistuvaa uhkaa pitäisi voida arvioida kylmänviileästi ja kauhukuvia maalaamatta. Viime vuonna oikeutetusti huolta aiheuttaneet ilmatilaloukkaukset asettuvat mittasuhteisiin, kun peilaa jännitteisiin NATO-maiden ja Venäjän rajoilla. Niiden ilmatilassa tunnistuslentoja tehtiin yli 400, ja vastassa oli usein raskaasti aseistettuja hävittäjiä. Suomen ja Venäjän 1300 kilometrin raja on tässä vertailussa pysynyt rauhallisena. Ympäristön epävakauteen on kuitenkin vastattava omaa puolustusta ja kumppanuuksia vahvistamalla.

Nopeaan vallanvaihtoon Venäjällä ei Suomessa kannata ladata toiveita. Itänaapurin tämänhetkisessä ilmapiirissä uusi johto tuskin nousisi länteen katsovista Pietari Suuren hengenheimolaisista. Putinin takana valtaansa ovat kasvattaneet tiedustelutaustaiset silovikit ja euraasialaiseen ihanteeseen nojaavat voimat. Yksi motiivi oppositiojohtaja Nemtsovin murhalle saattoi olla Kremlin kovaotteisimman leirin tyytymättömyys.

Vaikka maan kehityksessä on nyt painettu torkkunappia, ei haavetta demokraattisemmasta Venäjästä pidä hylätä kokonaan. Suomi voi osaltaan ylläpitää säikeitä ja henkireikiä Venäjän kansalaisyhteiskuntaan.

Sillä, että suomalainen kansanedustaja tapaa Moskovassa ahtaalla olevien sateenkaarijärjestöjen edustajia, on merkitystä. Venäjää kannattaa opiskella. Suomen pitäisi voimakkaasti ajaa opiskelijavaihdon moninkertaistamista Euroopan ja Venäjän välillä. Se olisi paras keino varmistaa, että tämän päivän kriisi ei vieraannuta nousevaa sukupolvea toisistaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Me tarvitsemme koko Ukrainan," ilmoittaa separatistijohtaja Aleksandr Hodakovski. Sota loppuu hänen mukaansa vasta sitten, kun Ukrainassa on "venäjä-mielinen" ja "antifasistinen" hallinto.

Monet myös lännessä ovat sitä mieltä, ettei sota Ukrainassa ole vielä kunnolla alkanutkaan.

http://lenta.ru/articles/2015/03/30/khodakovskiy/

Käyttäjän tepposakkinen kuva
Teppo Säkkinen

Olet oikeassa, sota Ukrainassa tuskin laantuu vielä pitkään aikaan. Miljoonille ihmisille se tarkoittaa pakolaisuutta tai jatkuvaa hengenvaaraa. Tämän kirjoituksen tarkoitus oli kuitenkin ruotia Suomen - osana länttä - ja Venäjän suhteita pitkäksi ajaksi huonompaan muuttuneessa tilanteessa. Vaikka tappaminen Itä-Ukrainassa saataisiinkin loppumaan, on 2000-luvun alun yhteistyön ja kumppanuuden tunnelmiin pitkä matka ja paljon on kiinni Venäjän omista toimista ja sisäisestä kehityksestä.

Jukka Laine

Onko kyse Ukrainasta vai laajemmasta maailmanpoliittisesta tilanteesta, jossa Kiina kumppaneineen haluaa eroon dollarin ja Yhdysvaltojen yliasemasta maailmantaloudessa.

Merkel korostaa yhteistyötä Venäjän kanssa. EU on osapuoli Ukrainan konfliktissa. Ukrainassa on 40 miljoonaa ruokittavaa suuta. Suomi on osa myös lännen talousdemokratiaa, velkaliittoa. Miten Suomessa ei käy kuten Kreikassa, kun troikka ottaa isomman roolin Suomen talousuudistuksissa, kuten Kreikassa. Entä kauanko saksalaiset jaksavat ruokkia elättejä Euroopassa ja leikata elintasoaan.

Krim ja Ukraina voivat olla osa Suomen sisäpoliittista keskustelua, mutta ulkopolitiikassa olemme EU:n selän takana piilossa ja korostamme kahden keskisiä suhteita Venäjään. Tämä fakta kertoo kaiken ulko-ja turvallisuuspolitiikkamme uskottavuudesta. Olisi rohkeaa tunnustaa ettei Suomen ja Venäjän välillä ole muuttunut mikään. Meidän talous vaan romahti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ettäs kehtaat sotkea tosiasioita Venäjä-keskusteluun!

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Presidentti Niinistön poisjäänti Moskovan voitonpäivän juhlista saa venäläisen propagandan muistamaan, että Suomi soti aikanaan Hitlerin puolella. Ainoa lohtu on tuossa se, että monia muitakin maita mainitaan.

Pienimuotoisenkin ja alueellisen yhteistyön rakentaminen voi olla tässä ilmapiirissä vaikeaa.

http://vz.ru/politics/2015/3/30/737078.html

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista tuossa "Hitlerin puolella" -muistelussa on, että vielä 1948 Stalinille tehdyssa raportissa, jossa lueteltiin "Saksa ja sen liittolaiset", ei Suomea mainittu. Raportin laati Stalinin ikioma "nyrkki", NKVD.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Lähtökohdat esittämässäsi binäärijärjestelmässä ovat jo heti alkuun kaltevalla pinnalla.

1) Siinä oletetaan, että Suomi olisi Venäjän naapuri aina ja että myös Venäjä haluaisi tehdä yhteistyötä Suomen kanssa. Aika heikot olettamat, kun otetaan huomioon Venäjän lähihistoria, aggressiivisuus ja epävakaa tila. Tosiasiallisesti Suomi on Venäjän naapuri niin kauan kuin Venäjä näkee sen tarpeelliseksi. Suomen asema ei-Nato-maana on heikompi kuin esimerkiksi Baltian mailla johtuen oikeiden turvatakuiden puuttumisesta.

Yhteistyöhön tarvitaan vähintään kaksi yhteen hiileen puhaltavaa osapuolta ja Venäjä on osoittanut arvaamattomuudellaan ja lukuisien kansainvälisten sopimusten rikkomisilla sen, että se ei ole luotettava yhteistyökumppani. Venäjän yhteistyö ulottuu siihen, että Suomi tekee ulkoturvallisuuskysymyksissä juuri kuten Venäjä sanelee tai Suomi saa kärsiä.

1-kohdan olettamat ovat siten pelkkiä toiveunia eivätkä kestä minkään järkevän teorian pohjana.

0) Sinänsä järkevä vaatimus, mutta täysin vajaa. Suomen tulee suojata ulkoturvallisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla ja ensisijaisesti pääuhkaa, eli Venäjää vastaan. Ylivoimaisesti paras vaihtoehto suojaamiseen on voimakas panostaminen omaan puolustukseen ja Nato-jäsenyys. Jotta parhaaseen vaihtoehtoon päästään, päätökset tulee voida tehdä asiantuntijalausuntoihin ja faktoihin perustuen eikä Venäjän saneluja tai etuja huomioiden. Mikäli Venäjän etuja aletaan ottaa huomioon, kyse ei enää ole Suomen parhaan ajamisesta, vaan Venäjän.

Yhteenvetona voi todeta, miten heppoisella pohjalla joku binäärimalli on Suomen ulkoturvallisuuspolitiikan välineenä. Suomessa ajetaan Suomen eikä Venäjän etua, myös kepun tulee tämä ymmärtää.

Jukka Laine

Merkel saa kehuja ja Suomi moitteita. Kuinka moni venäläinen jättää Suomi-tuotteen kaupan hyllyyn tai matkustaa muualle Suomen sijaan. Mitä Suomi saa läntisiltä kumppaneiltaan vastineeksi? Luvan ostaa aseita venäläisiä vastaan. Meillä on muutakin hukassa kuin talous.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Konekielen.

On vaikea hahmottaa analogian järkeä konekieleen - ei sillä, että minä konekieltä osaisin millekään prosessorille tuottaa. Jotenkin vaan epäilen, ettei Haukkalakaan ja konekieleen viittamiinen on jonkinlainen retorinen keino.

Että tässä nyt konemaisen kylmästi hoidetaan suhteita naapuriin, eikä yhtään olla olla minkään poliittisen viitekehyksen vankeja, kun käytetään ilmaisuja "hoidetaan suhteita" ja "kielteinen vaikuttaminen".

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"Tiivis kanssakäyminen arvaamattomaksi käyvän itänaapurin kanssa on riskialtista"
Arvaamaton kyllä Suomen näkökulmasta kun pisti maitotuottet tuontikieltoon.
Muuta Suomea koskevaa en muista.
Ukrainassa ei ainakaan kansa päätä mitään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Karkean jaon mukaan Venäjän toiminnot jakaantuvat kolmelle taholle:
1. Sotilaallinen pullistelu ja kansalaisoikeuksien rajoittaminen
2. Vastapakotteet suuntautuminen kotimaiseen tuontia korvaavaan tuotantoon.
3. Yrityksiin laajentaa kauppayhteyksiä, siellä missä se suinkin on pakotteista ja vastapakotteista huolimatta mahdollista. Venäjälle toivotaan mm. lisää ulkomaisia investointeja.

Venäjän tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia, eivätkä ne aidosti toimi ennen kuin Venäjä lopettaa sotilaallisen laajentumispolitiikkansa ja omaehtoisen eristäytymisen lännestä, josta se ainakin uusimman tekniikan osalta on hyvin riippuvainen.

Venäjän talous on parhaillaan syvässä taantumassa öljyn hinnan laskun vuoksi ja myös siksi, että öljytulojen huumassa maan johto ei huolehtinut muun teollisuuden eikä edes öljytuotannon uudistamisesta. Pakotteillakin on oma osuutensa Venäjän talouden heikentymiseen, mutta pääsyyt ovat kotoperäisiä: talouden kehittämisen laiminlyönti ja kasvaneet sotilasmenot.

Nyt, kun päällä on heikkenevä talous ja sitä yritetään saada raiteilleen mitä moninaisimmin rajoituksin seurauksena on kymmenin miljardien valuuttapako ja maasta muuton kasvu ennätystasolle. Etenkin lähdössä ovat kouluttautuneet älyköt, jotka kokevat, ettei heillä ole Venäjällä menestymisen mahdollisuuksia.

Voi olla, että Suomi pärjää Venäjää vastaan diplomatialla, kuten pärjäsi Neuvostoliiton kanssa kylmän sodan aikaan, mutta miten pitkälle siihen voi luottaa. Neuvostoliitto oli valtiona onneksemme hidasliikkeinen ja samalla toiminnoiltaan ennustettava. Nykyvenäjä ei sitä ole.

Voimme hyvällä tuurilla pärjätäkin sen kanssa, mutta varmaa se ei ole. Niinpä ensivaiheessa Suomen pitää tehostaa puolustustaan, mutta on itsepetosta kuvitella, että sotilaallisesti pärjäämme omin voimin heikkoakaan Venäjää vastaan.

Ainoa aito ulkopuolinen voima, johon voimme tässä tilanteessa nojata, on NATO. Tietysti jäsenyyden hakeminen nostattaa uhittelua Venäjän taholta, mutta onko Suomella sen vuoksi varaa olla lisäämättä turvallisuuttaan sen päälle, mihin itse pystymme.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta! "Valtioilla ei ole moraalia, niillä on etuja ajettavanaan."

Mutatis mutandis, siis:

Karkean jaon mukaan USAn toiminnot jakaantuvat kolmelle taholle:
1. Sotilaallinen pullistelu ja kansalaisoikeuksien rajoittaminen
2. Vastapakotteet suuntautuminen kotimaiseen, tuontia korvaavaan, tuotantoon.
3. Yrityksiin laajentaa kauppayhteyksiä, siellä missä se suinkin on pakotteista ja vastapakotteista huolimatta mahdollista. USAaan toivotaan mm. lisää ulkomaisia investointeja.

Ja mikä se uhka Suomelle siis olikaan...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jos nyt jotain kuitenkin haluttaisiin arvata arvaamattomasta, suosittelen esim. 2-osaista blogia Putinin-jälkeinen Venäjä nyt täällä http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Missä suhteessa Venäjä on ollut arvaamaton?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kunhan päästäisiin Haglundista ja Stubbista eroon. Suomen turvallisuus ei voi enempää huonommissa käsissä olla.

Suomi ulkoisti ulkopolitiikkansa EU:lle ja se on ollut virhe. Ehkä se oli Neuvostoliiton aikaisen geopolitiikan valossa tarkastellen järkevältä tuntuvaa, mutta on käynyt niinkuin pelättiin. EU sotkee suhteet, mutta ei tuo turvaa.

Parempi ratkaisu olisi itsenäinen liennytykseen pohjaava ulkopolitiikka yhdistettynä Nato-jäsenyyteen. Olisi Venäjällekin parempi vaihtoehto.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Itsenäinen, liennytykseen pohjaava, ulkopolitiikka NATOn jäsenenä on oxymoron.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Oma ratkaisuni on olla Venäjän paras kaveri kaupassa (ja muussakin) nyt, kun muut talouspakottaa ja aiheuttaa harmia Venäjälle. Ts. jos muille ei kauppa euroopassa käy - otetaan me siitä kiinni, nyt kun se on vapaa. Puolustukseen sitten ostaa vain riittävän ydinarsenaalin, että Kremlin voi milloin vain räjäyttää ilmaan. NATO on toinen ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei niin toimintavarma oikeastaan. Ja voi tulehduttaa suhteita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tehokkain pakote Ukrainan tilanteessa olisi ollut pistää rajat kiinni tavalliselta musikalta. Eliitille annetut matkukstuskiellot ovat täysin yhdentekeviä. Isku Putimen kannattajiin olilsi toiminut, muttei sekään enää.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Vaikka maan kehityksessä on nyt painettu torkkunappia, ei haavetta demokraattisemmasta Venäjästä pidä hylätä kokonaan."

Mitä kirjoittaja tarkoittaa demokraattisemmalla Venäjällä? Vastauksia tähän kysymykseen, kiitos.

Venäjällä on lähes 100 puoluetta. Uuden puolueen perustaminen, vain 500 allekirjoitusta, on kymmenen kertaa helpompaa kuin Suomessa. Meillähän tarvitaan puolueen rekisteröimiseksi 5 000 allekirjoitusta.

Venäjän ja Suomen parlamenttivaalijärjestelmät ovat lähes samanlaiset. Poikkeuksena on vain 5 prosentin äänikynnys, jonka Venäjä on kopioinut Ruotsista.

Venäjän ja Suomen kaksivaiheiset presidentinvaalit ovat täysin samanlaiset. Ensimmäisellä kierroksella valitaan kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisella kierroksella voittanut valitaan virkaan.

Venäjällä paikallisvaalit ovat todella demokraattiset Suomeen verrattuna. Kaupunkien pormestarit ja alueiden kuvernöörit valitaan suoralla kansanvaalilla. Suomessa valinnat tehdään salaisissa kabineteissa.

Ei se ole Venäjän "epädemokratiaa", jos venäläiset tukevat lähes yksimielisesti itse valitsemaansa presidenttiä. Putinin kannatus on nyt lähes 94%.

Eikä se ole todiste Venäjän "epädemokratiasta", jos venäläiset eivät äänestä "länsimielisiä" puolueita. Nemtsovin ja Jeltsinin ajan hylkiöministereiden perustama oikeistopuolue saa viimeisten kyselyjen mukaan vain 0,9 prosentin kannatuksen.

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Onko Rauno sattunut huomaamaan, että kun Venäjällä erehtyy olemaan liian äänekkäästi erimieltä putlerin kanssa lähtee henki. Tätä aika tehokasta tapaa moni muukin diktaattori on käyttänyt nostamaan kannatuksensa virallisissa mittauksissa lähelle 100%, härskeimmät jopa ylikin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Lintunen, et kyllä voi itsekkään uskoa tuohon mitä kirjoitat.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Arto Granlund kirjoitti: "Lintunen, et kyllä voi itsekkään uskoa tuohon mitä kirjoitat."

Olisi kohtuullisti jos kertoisit, mikä kirjoituksessani ei pidä paikkaansa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olkaatten ystävälliset, käyttäkäätten "vastaa" toimintoa, niin keskustelua pääsevät seuraamaan muutkin.

Kiitos.

Hannu Kitinoja

Niin varmasti käytännön maailmanparantaja,jos kukaan ymmärtää mitään,
niin ,ei politiikkaa,tarvitsemme asiantuntijoita,emme ideologeja,tarvit-
semme asiantuntija hallituksen,eli "virkamies hallituksen",
Politiikka ,on tappanut miljoonia ihmisiä historiassa,kuka on oikeassa,kuka väärässä?
Typeryksiä olemme kaikki,tutustukaa historiaan,jotta tiedätte missä kuljemme,nyt tilanne on tämä: Joku kysyy eu:ssa,onko tämä elämää,Meidän Elämää?
t.hannu

Hannu Kitinoja

Ja,eiköhän olisi aika lopettaa jossittelu,turhan puhuminen,
Heyno,oletko ehdokkaana?
t.hannu

Hannu Kitinoja

ja,tuohon viiimeiseen,kuka tahansa on ehdokkaana,ketä tahansa äänestä?
Nuoriso sanoo:so what?,mikään ei muutu?
Niin,tarvitsemme Ernesto Che Guevaraa,tyhmä juttu,tiedän,mutta,
helvetin pahassa paikassa ollaan,
t.hannu

Toimituksen poiminnat