Teppo Säkkinen Kepulainen maailmantutkailija Lapissa ja Stadissa

Jäämerentiellä

  • Jäämerentiellä Tenojoen kupeessa matkalla pohjoiseen kirjoittajan kuvaamana maaliskuussa 2013
    Jäämerentiellä Tenojoen kupeessa matkalla pohjoiseen kirjoittajan kuvaamana maaliskuussa 2013
Kuusamolaislähtöisten Jacob ja Kaisa Pesosen uusi elämä pohjoisessa päättyi kirkkoveneen kaaduttua Jäämerellä vuonna 1873. Isäni isomummon vanhemmat kuuluivat niihin 1860-luvun alkuvuosina nälkämaan pohjoisilta kolkilta kohti kalaisaa Jäämerta ja Petsamoa vaeltaneisiin suomalaisiin. Heille parempi tulevaisuus odotti pohjoisen meren vuonoilla.


Puolitoista vuosisataa myöhemmin Suomi – ja maailma – on taas Jäämerentiellä. Pallonlaajuiset ilmiöt ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja uusien kulkuväylien etsiminen kääntävät suuryritysten ja valtiomahtien katseet pohjoiseen. Käynnissä on suuri mullistus, jossa entisestä periferiasta tulee keskus. Maailmankarttoja painetaan keskipisteenään Lontoon Greenwichin sijaan Pohjoisnapa.


Joulukuussa Rovaniemellä kokoontuivat kansainväliseen kongressiin viiden maan suurlähettiläät juhlistamaan vuonna 1991 Suomen aloitteesta käynnistettyä Rovaniemi-prosessia, jonka tavoitteena oli arktisen alueen vakaus ja ympäristön varjeleminen. Kahdeksan arktisen maan lähentymisen tulos oli Arktinen neuvosto, joka perustettiin hissukseen Kanadan parlamentin sivuhuoneessa vuonna 1996.
 

Tänään tilanne on täysin toinen. Arktisesta neuvostosta on tullut painava areena, jonne laukkaavat Aasian tiikerit Kiina, Japani, Intia ja Korea. Maat hyväksyttiin neuvoston tarkkailijoiksi Kiirunan kokouksessa, johon osallistuivat myös Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit. Intian ex-ulkoministeri Shyam Sharan kysyi kokouksen alla, miksi arktisilla mailla pitäisi ’maantieteellisen sattuman’ vuoksi olla oikeus ’ihmiskunnan yhteiseen perintöön.’

 

Joka kolmas 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvista maailman ihmisistä on suomalainen. Kiitos Golf-virran ja Keskustan, pohjoisinkin Lappi on asuttu ja tieverkkojen päässä. Samoilla korkeuksilla Venäjällä on valtaosin tundraa Murmanskin kaltaisten suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Lapissa on enemmän asukkaita kuin koko Kanadan arktisella alueella.

 

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on vuodet 2013-2015 Kanadalla. Neuvostoa johtavan inuiti-taustaisen ministeri Leona Aglukkaqin mukaan kauden tavoitteena on, että alueen kehitys hyödyttäisi todella pohjoisen asukkaita – heitä, joille arktinen on kotiseutua. Aglukkaqin kärkiin on helppo yhtyä. Lappilaistenkin silmissä väikkyvien miljardi-investointien ja tuhansien työpaikkojen taustalla jäytää huoli siitä, jäävätkö paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen tarpeet sekä pohjoisen hauras ympäristö toiseksi jättien intresseille.

 

Ilman monikansallisia yrityksiä ja Aasian markkinoiden nielua pohjoisen malmit jäisivät maahan ja kontit satamiin. Pohjoisesta ei kuitenkaan voi käydä käärimässä vain voittoja, vaan uuden elinkeinotoiminnan on tuotava paikallisille työtä, kunnioitettava perinteitä ja oltava sopusoinnussa pohjoisen herkän luonnon kanssa. 

 

Ilman Suomen valtion vahvaa panosta Jäämeren radan kaltaiset, eteläänkin hyötyä säteilevät hankkeet eivät toteudu. Suomen roolia arktisen tieteen ja tutkimuksen kokoajana ja toisaalta Euroopan Unionin arktisen politiikan muovaajana vahvistaisi Rovaniemelle kaavailtu EU:n arktinen informaatiokeskus. Tässä työssä tarvitaan myös toukokuussa valittavia suomalaisia europarlamentaarikkoja.

 

Viime perjantaina energiajätti Shell ilmoitti, että se luopuu öljynporaushankkeista Alaskan edustajalla ainakin tulevaksi kesäksi. Päätöksen myötä suomalaisen valtionyhtiö Arctian Shellille vuokraamat jäänmurtajat Fennica ja Nordica olisivat jäämässä kesäteloille. Hetki on oivallinen irrottautua arveluttavien öljyhankkeiden renkiydestä ja ohjata murtajat turvaamaan Koillisväylän vilkaistuvia merireittejä - uutta Jäämerentietä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Jacob ja Kaisa Pesosen uusi elämä pohjoisessa päättyi kirkkoveneen kaaduttua Jäämerellä vuonna 1873.''

Muutama sata vuotta ennen tuota ikävää onnettomuutta viini kasvoi Oulun korkeudella.

Toimituksen poiminnat