Teppo Säkkinen Kepulainen maailmantutkailija Lapissa ja Stadissa

Nuorisotakuu murentuu Lapissa

  • Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen muutokset 2009 - 2012. Kuvan laatinut kirjoittaja.
    Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen muutokset 2009 - 2012. Kuvan laatinut kirjoittaja.

Terveisiä kutturasta. Täällä menee hyvin, jos elinkeinoelämältä kysytään. Lapin Kauppakamarin optimistisimpien arvioiden mukaan Pohjois-Kalotin alueelle on lähivuosina tulossa 100 miljardin euron – siis yli puolet Suomen kansantuotteesta – edestä investointeja, ja alueelle tarvitaan 50 000 uutta työntekijää. Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan 'Lappiin investoidaan tällä hetkellä enemmän kuin kenties mihinkään muualle Suomeen.'

 

Helsingin Meritullinkadulle tämä tieto ei ole kantautunut. Opetus- ja kulttuuriministerö julkisti viime perjantaina elokuusta asti kaivatun esityksensä ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista. Ministeriö haluaa leikata neljäsosan Lapin koulutuspaikoista, 1 700 aloituspaikkaa. Virkamiehet ovat keskittyneet tuijottamaan päätöstä valmistellessaan ainoastaan yhtä käyrää, ikäluokkakehitystä ja tarkemmin peruskoulun päättävien määrää. Opetusministeri Gustafsson (sd.) panttasi päätöstä työpöydällään kuntavaalien yli ja allekirjoitti sen, kun demareiden kakkossija varmistui.

 

Katsotaanpa lukuja. Lähes viidennes Lapin 20–24-vuotiaista on vailla minkäänlaista jatkokoulutusta peruskoulun jälkeen, enemmän kuin muualla maassa. Ammatillista peruskoulutusta tarvitsevat maakunnassa siis muutkin kuin juuri peruskoulun päättäneet ikäluokat, joiden määrään ministeriön esitys perustuu. Esimerkiksi Rovaniemellä ympäristöalan koulutukseen otettiin tänä syksynä 27 uutta opiskelijaa. Heistä kaksi oli juuri peruskoulun päättäneitä. Ministeriön esityksessä koko maakunnan koulutustarve, työllistyminen ja alueen elinkeinoelämän tarpeet on sivuutettu täysin. Ja entä ne ikäluokat? Nuorten määrä notkahtaa lähivuosina kuten muuallakin maassa, mutta kääntyy sen jälkeen nousuun.

 

Tällä hetkellä ammatillinen koulutuspaikka on Lapissa tarjolla 94,7 prosentille 16-18-vuotiaista, joka on maan toiseksi paras luku. Nyt suhde putoaa 86,6:een, siis kahdeksan prosenttiyksikköä. Ministeriön mukaan lukua on lähennetty koko maan tasoon, eli tietoisesti heikennetty. Lapin ammattiopistojen rehtoreiden mukaan koulutuksessa ei ole ylitarjontaa, vaan kaikki aloituspaikat ovat olleet täynnä. Yhtä paikkaa kohti on ollut 1,3 hakijaa, kun luku Vantaalla on 1,6. Neljäsosan leikkaus tarkoittaa, että sekä peruskoulun päättäviä nuoria että työttömiä vailla tutkintoa olevia tulee jäämään tyhjän päälle. Samalla osaavan työvoiman uupuminen rokottaa yritysten halua investoida ja työllistää maakunnassa.

 

Ammatillisen koulutuksen tehtävä on koulia osaavaa työvoimaa alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin. Oppilaitoksissa tehdään myös paikallista alan kehitystyötä, kuten Lapissa luonto- ja matkailualalla. Koulutuksella on merkittävä sivistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä rooli, unohtamatta aikuiskoulutusta. Jos ministeriön päätöksenteko on näin yksisilmäistä ja läpipoliittista, on kysyttävä, miksi ammatillinen koulutus on niin säänneltyä ja keskusjohtoista, että virkamieskunta Helsingissä voi kävellä yli maakunnan koulutustarpeiden? Onko tosiaan niin, että Meritullinkadulla tiedetään maakuntaliittoa, ELY-keskusta, alueen yrityksiä, kuntia ja oppilaitoksia paremmin, millaista ja miten paljon koulutusta maakunnassa tarvitaan?

 

 

Hallituksen kärkihankkeen, nuorisotakuun koko kuva on tässä. Koulutusta siirretään vajain perusteluin pohjoisesta etelään. Erilaisiin lyhytkestoisiin hankkeisiin ja projekteihin on varattu 60 miljoonaa euroa, kun nuorisotyöstä ja koulutuksesta säästetään satoja miljoonia euroja sekä suoraan että kuntien valtionosuuksien kautta. Satsaus nuoriin painuu reilusti pakkasen puolelle propagandavideon ylevistä sanoista huolimatta. Maailman osaavin kansakunta 2020? Jokaiselle nuorelle koulutuspaikka? Paskan marjat. Hallitus voisi kirjata tavoitteensa niin kuin ne oikeasti ovat: Leikkaamme koulutuksesta ja tämän paikkaamiseksi siirrämme aloituspaikat omille kannatusalueillemme. Muu Suomi kärvistelkööt.

 

Tosiasia on, että kaiken lässytyksen keskellä on valittu, että säästetään tulevaisuudesta ja lisätään rahaa kovapalkkaisten työttömyyskorvauksiin ja vanhusten laitoshoitoon. Tämä ei ole enää missään suhteessa ikäluokkakehityksen kanssa. Edellinen keskustavetoinen hallitus lanseerasi ammattistartin ja lisäsi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrää tuhansilla. Lisäykset kohdistettiin alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin, siis pääasiassa Etelä-Suomeen jossa tarvetta oli. Nyt hallitus on leikkaamassa yli 11 000 koulutuspaikkaa – saman verran kuin niitä viime kaudella lisättiin – perustuen pelkästään ikäluokkakehitykseen, rokottaen Pohjois- ja Itä-Suomea ja lisäten paikkoja Uudellamaalla ja Länsirannikolla. Jos jokin on ideologista keskittämistä, niin tämä.

 

Lapin Kansan pääkirjoituksessa todettiin tänään, että opetusministeri Jukka Gustafsson on osoittautunut pahan ilman linnuksi pohjoiselle Suomelle. Hänen ministerikautensa päätökset ammattikorkeakoululeikkauksista lähtien murentavat koulutusta pohjoisessa. Monen pohjois-suomalaisen pulssi nousee, kun ministeri Gustafsson heiluttelee eduskunnassa paperinivaskaa ja todistelee tilastoihin vedoten, että Lapissa tilanne ei heikkene suhteessa muuhun maahan, kuten hän teki ammattikorkeakoululeikkausten kanssa viime vuonna. 1700 koulutuspaikan väheneminen, koulutuksen ulkopuolelle putoamisen lisääntyminen, työpaikkojen kasvun hiipuminen ja kymmenien opettajien irtisanominen on täällä tosiasia, ministerin paperissa luku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Jukka Korhonen

Suomi kouluttaa korkeakoulutasolla 15 000 - 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa vuosittain.

Minulle ei ole vieläkään selvinnyt että miksi.

Jukka Korhonen

... tuli vaan mieleen, nyt kun on puhe resursseista - tai niiden puutteista.

Jouko Koskinen

Ihan hyvä vain että pakkoruotsipakkokoulutus tekee tilaa oikeasti tarvittavalle kielitaidolle. Hiihtokeskuksissa ja muissa turistipalveluissa olisi käyttöä Saksalle, Venäjälle, Japanille, Kiinalle.

Lukusanat ja parikymmentä muuta ilmaisua riittää hiihtohissillä, oluthanalla, kalattomalla luvastusreissulla... Se 'kelitaito' säilyy ja kehityy mitä tarvitaankin.

Joikhaamisen noitarummun tahdissa oppii nykyrokkari varttitunnissa.

Hotellit, tiet, sillat, tuulipuistot kasaavat tarjouskilvan voittajat; puolalaiset siirtotyöläiset tanskalaisella työnjohdolla Koreassa tehdyistä osista.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Murentuu muuallakin.

Tai miten se voisi murentua, kun se on ollut pelkkää "höttöä" muutenkin. Tässä karua taustaa, lisää myöhemmin:

http://yle.fi/uutiset/nuorisotakuun_jarjestelyt_ov...

Käyttäjän tepposakkinen kuva
Teppo Säkkinen

Niin, nuorisotakuu on tavoitteena erittäin hieno mutta hyvin ohkaiseksi ja suoranaiseksi sumutukseksi se näyttää jäävän. Minusta erilaiset vuoden, kahden mittaiset hankkeet eivät paljoa paina sen rinnalla, että perusrahoituksesta leikataan. Rovaniemellä kävi ministeriön nuorisotakuu-roadshow vaalien alla kertomassa, miten asiat muuttuvat paremmaksi hankkeen myötä. Tulisivat käymään uudestaan ja kertoisivat, miten nämä uudistukset pitäisi nähdä tilannetta parantavana.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jukka Gustafssonin, Lauri Ihalaisen ja SAK:n masinoimia hankkeita on pitkä lista: nuorisotakuu, raamisopimuksen koulutusvapaa (joka ei toteutune), ns. omaehtoinen koulutus (jonka sisällön hyväksyy TE-keskus), kunnallinen työllistämiskokeilu ja muitakin.

Perimmäisenä motiivina näissä kaikissa on sitoa nuoret "työmarkkinoihin" ja työmarkkinajärjestöihin, erityisesti SAK:hon, varmistaa niiden jäsenpohjaa, jäsenmaksutuloa ja johtajien valtaa.

Tällaisten sivistyksen tasoa alentavien pilipalihankkeiden sijaan pitäisi luoda kunnon koulutusta, olkoon se ammatillista, ammattikorkeakoulua, yliopistoa tai vastaavia. Nyt hallitus näivettää kaikkia näitä, ammattikorkeakouluja, nyt ammatillista, yliopistoja jo monen vuoden ajan, viimeksi indeksin jäädyttämällä.

Eikö olisi aika päästä eroon näistä gustafssoneista ja ihalaisista.

Pertti Ikonen

Lapissa käy kaikkien nilkkaan se, että ryhtyttäisiin nuoria tukemaan työttömyydessään. Sillä jos vähäisiäkin työpaikkoja pakotettaisiin tekemään työvoimaviranomaisen osoittamilla työttömyysturvan menetyksen uhalla osoitetuilla pakkotyöpaikoilla, niin eihän siellä suunnalla kohta tehtäisi kuin pakkotöitä. Pakkotöistä Lapissa on varmasti kokemusta 1940-luvun historiassaan.

Toimituksen poiminnat