Teppo Säkkinen Kepulainen maailmantutkailija Lapissa ja Stadissa

Presidentin puuhakirja?

Presidentti Niinistö julkaisi männäviikolla 'Ihan tavallisia asioita' -nimisen työkalupakkinsa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Sosiaalisessa mediassa vastaus oli satiirinen tukiyhteisö 'Niksejä syrjäytymisen ehkäisyyn', jossa ivan kärki osuu kampanjan liian arkisiin neuvoihin, kuten tapojen ja kasvatuksen merkitykseen. Arvostelijoiden mukaan työryhmän olisi pitänyt pureutua suuriin ilmiöihin ja esittää selkeitä poliittisia ratkaisuja.

En äänestänyt kummallakaan kierroksella Niinistöä. Sain tietää presidentinvaalien tuloksen hiljaa leviävänä tietona intin alokasleirillä kolmenkymmenen asteen pakkasessa, eikä se kauheasti lämmittänyt. Se oli helmikuuta. Naamakirjan keskustelua seuratessa tulee mieleen, että ainakin hävinneellä puolella ollaan vielä tiukasti vaaliasetelmissa. 

Kun oikealla vakiovastaus ongelmaan kuin ongelmaan tuntuu olevan 'vähemmän veroja, enemmän yksilönvastuuta ja yritysvapautta', löytyy vasemmalta yhtä suoraviivainen dogmi 'korkeammat verot, lisää valtion suunnittelua ja julkisia palveluita'. Ensimmäinen korostaa yksilöä kaikessa, jälkimmäinen yhteiskuntaa – niin pitkälle, että kaikenlainen yksilön tai yhteisön omatoimisuudesta puhuminen on sumuverho hyvinvointivaltion alasajolle.

Vastayhteisöön rynnännyt joukko käyttäytyykin kuin poliisi suurella yhteiskunnallisella onnettomuuspaikalla: "Hyvät ihmiset! Täällä ei ole mitään nähtävää. Ymmärrän, että olette huolestuneita, mutta älkää vain tehkö itse mitään - kyllä valtio tämänkin hoitaa." Syrjäytyminen rajataan keltaisilla muovinauhoilla, ja vain tarpeeksi syvällisesti perehtyneet asiantuntijat voivat astua tutkintapaikalle.

Eniten vastapoolia rassaa syrjäytymisen depolitisointi - tai siis asian tuominen sellaiselle tasolle, että ihan tavallinenkin kansalainen voi asiaan omilla toimillaan vaikuttaa. Vai pitäisikö kaiken poliittisen toiminnan olla kuorrutettu gradutason kielenkäytöllä ja poteroitu luokkasodan asetelmiin? Sillä välittäminen toisista ihmisistä on vain keskiluokan puuhastelua, mutta huolestunut otsankurtistus tuloerojen kasvulle ja segregaatiolle vakavaa yhteiskunnallista diskurssia. 

Totta vie syrjäytymisen taustalla on rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat seurausta poliittisista valinnoista. 90-luvun laman aikaan tehdyt leikkaukset kolahtivat kaikista kovimmin lapsiperheisiin, nuoriin ja työttömiin, siis niihin ihmisryhmiin, jotka eniten tarvitsevat julkisia palveluita ja tulonsiirtoja. THL:n massiivinen aineistotutkimus kertoo, että valtaosa tämän päivän syrjäytyneistä on laman lapsia. Niinistön toivoisi tietävän tämän – hän toimi silloin valtiovarainministerinä.

Syrjäytymisen taustalla vaikuttavia suuria ilmiöitä ovat myös esimerkiksi matalaa koulutusta vaativien työpaikkojen katoaminen, väestöryhmien terveyserojen kasvu ja asuinalueiden eriarvoistuminen. Päättäjien toimesta esimerkiksi asuntopolitiikkaa, koulutusjärjestelmää, kouluterveydenhuoltoa, lapsiperheiden palveluita, päihdepolitiikkaa, perusturvaa ja työllistämistoimia pitäisi rukata.

Lista on pitkä. Mutta toimivalta näiden asioiden aikaansaamiseksi on hallituksella, kuten presidentin työryhmän tuotosta kiivaimmin kritisoivat hyvin tietävät. Niinistö on laittanut peliin suorimman vallankäytön välineen, joka presidentillä on: oman arvovaltansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa sen myötä tavallisiin ihmisiin. Tätä työkalua ei ministereillä samassa mitassa ole.

Niinistön työryhmän työskentelyyn osallistui niin kuntien nuorisotyöntekijöitä, poliiseja, koulupsykologeja, junnuseurojen valmentajia kuin yhtä ja toista läpikäyneitä nuoria itse. Viesti on suunnattu aikuisille, ei heikossa jamassa oleville nuorille. Kyse ei ole syrjäytyneen syyllistämisestä, vaan siitä, mitä lähipiiri voi tehdä. Missään ei lue, että nämä yksinkertaiset arkiset teot olisivat vaihtoehto vaikkapa nuorten yhteiskuntatakuulle. Molempia tarvitaan.

Dogmaattisen 'yksilö vai yhteiskunta' – pallottelun sijaan uskon maltilliseen välimuotoon. Samaan aikaan kun julkisilla palveluilla ja tulonsiirroilla tavoittelemme ehyttä yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässään, lopulta yksittäisten ihmisten valinnat ja tapa kohdella toisia ratkaisee, millaista elämän laatu on. Toisista ihmisistä välittämisen aliarvostaminen ja omien tekojen merkityksen aliarvioiminen on kyynisyyttä pahimmillaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Erinomainen kirjoitus, Teppo!

Pirjolle voisi heittää, että eikö Niinistö saisi olla kiinnostunut nuorten syrjäytymisestä ja yrittää estää sitä? Ja mitä hän sitten voisi tehdä?

Teppo on juurikin oikeassa, että Niinistö käytti vahvinta välinettään, eli presidentin arvovaltaa. Se on hyvä jatkumo Tukikummit säätiön perustamiselle.

Ihan tavalliset ihmiset voivat tehdä paljon, ihan yhteiskuntaluokasta riippumatta. Auralla oli tästä muutama hyvä esimerkkistoori. www.aurasalla.fi/post/vaelinpitaemaettoemaen-yhtei...

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Sosiaaliviranomaisille oikeus ilmoittaa syrjäytyneen perheen avuntarpeen sisältö suunnilleen seuraavasti lähiomaisille ylenevässä polvessa : maannatai klo 8.00- 8.30 aamupuuronkeitto ja tiskaus, pizzojen ottaminen pois pakastimessa. 20.00-20.45 iltapala ja tiskaus ja roskis ulos ja tölkkipantit muovikasseihin huomistasta uusiokäyttöä varten. Voisi se mummussa vähän herättää ajatuksia menneestä elämästä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Pirjo, käännetäänpä toisinpäin: ajatteletko todella, että lähipiiri ei voi tehdä mitään syrjäytymisen ehkäisemiseksi?"

Tottakai voi, jos voi ja ehtii.

Olen aina pitänyt keskustelun tyhmimpänä argumenttina, sitä- kun porvari sanoo: Vanhemmilla on vastuu.

Voi vit.. kuinka oikein, ja samalla, kuinka naiivisti se on sanottu.

Kokoomus vaatii vanhemmilta pitempiä työuria.

Kokoomus suosii osa-aikaisia työpaikkoja, joka tarkoittaa ainakin kahden työpaikan pitämistä, jos meinaa palkallaan pärjätä.

Kokoomus on aina EK:n vanavedessä estämässä ay-liikkeen maltillisimmatkin palkankorotukset.

Kokoomus vastustaa kaikkia palkansaajan oikeuksien lisäämistä työpaikoilla. Mm. luottamusmiesten vapaitten lisäämistä, että hän voi suorittaa tehtäviään.

Yt-laki on kokoomukselle irtisanomislaki, vaikka sen pitäisi olla Yhteistoimintalaki.

Kokoomus on aina jarruttamassa lakiesityksiä, jotka liittyvät hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen niin, että niillä pyritään parantamaan hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisten etuja.

Kertokaa hyvät ihmiset, milloin kokoomus olisi malttanut jättää jarruttamatta?
Viimeisin tapaushan oli tämä vanhuspalvelulaki.

Kokoomus vaatii vanhusten hoitamista kotona.

Kyllä pitää voida sekin kysyä: Missä helvetin välissä meillä riittää aikaa syrjäytyneittenkin asioiden kuntoon laittamiseen.
Voi olla, että presidentin toiveen mukaisesti empatiaa meillä olisi vielä vähän annettavana, mutta rahaa ei.

Ja, blogistille voi sanoa, että jokaisen kokoomusmaininnan kohdalla olisi voinut käyttää monen keskustalaisen nimeä, -Aho ja Vanhanen äkkiä mainittuna.

Käyttäjän tepposakkinen kuva
Teppo Säkkinen

Linkitänpä tähän kommenttien jatkoksi vihreän erityisopettajan blogin, jossa tulee hyvin esille, että sekä yksilöillä että yhteiskunnalla on väliä. http://www.ilonatoivanen.fi/2012/09/syrjaytymisen-...

Lauri Korhonen

Säkkinen "Syrjäytymisen taustalla vaikuttavia suuria ilmiöitä ovat myös esimerkiksi matalaa koulutusta vaativien työpaikkojen katoaminen"

Eihän tuo voi pitää paikkaansa? Että työpaikat katoaisivat. Jos noin olisi mihin Suomi muka tarvitsisi matalan koulutustason työntekijöitä joita niin kovasti maahan lisää toivotaan. Tai siis - jotkut toivovat.

Tarvittaisiin lisäämään kantasuomalaisten matalan koulutustason omaavien syrjäytymistä vai?

Lauri Korhonen

Kaikki lähtee Vihreillä periaatteista ja tarpeista. ViNO ja Hanna Hakko on tuonut tämän selvästi ilmi aiemminkin.

http://koijarvi.org/2012/07/30/periaatteiden-ja-ta...

Esimerkiksi Vihreiden päihdepolitiikka. Se on kovin ymmärtävä. Jopa tulkittavissa myötämieliseksi.

Ensin huudetaan vapautta ja yksilöllisyyttä. Sitten kun kaikki menee käteen aletaan huutaa apuun yhteiskunnan turvaverkkoja.

Sama näiden maailmanhalaajien kanssa.

Ihq.

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Tutkimusten mukaan syrjäytyminen tyypillisesti periytyy.
Ja jos ainoa aikuinen kotona on esim. pitkäaikaistyötön yh-äiti, jolla on mielenterveys- ja päihdeongelmia, niin siinä on aika turha jaella tällaisia sinänsä totta olevia hienoja kasvatusohjeita vanhemmille.

Tai jos lapsesi on sairastunut vakavaan masennukseen, niin ainoa ohje on, että voitte rukoilla yhdessä... Hyvää päivää! Silloin tarvitaan ammattiapua! Ja sen tarjoaminen on yhteiskunnan tehtävä.

Syrjäytymisen taustalla on varsin usein sen verran syviä ongelmia, että ne vaativat ammattimaista osaamista, ja ne taas resursseja. Se, ettei asian tästä aivan olennaisesta puolesta puhuta ollenkaan, vaan vastuu lykätään kokonaan vanhemmille, nuorille itselleen, läheisille ja vapaaehtoisille, kertoo joko suunnattomasta tietämättömyydestä tai täydellisestä välinpitämättömyydestä.

Syystäkin syrjäytymisen kanssa tekemisissä olleet ihmiset ovat olleet tuohtuneita - ei tätä pidä leimata miksikään puoluepolitikoinniksi tai vasen-oikea-jankkaamiseksi.

Lauri Korhonen

Tyypillisesti tuo on vain osatotuus. Nimittäin vahinkojen jälkikäteen korjaaminen on paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy.

Ongelmat ovat niin syviä ettei siihen riitä mitkään yhteiskunnan resusrssit pelkästään. Siksi olisikin syytä miettiä mitä kaikkea pitää tehdä. Ei pelkästään yhteikunnan vaan meidän kaikkien. Tämä ei ole mikään kansalaiset vs yhteiskunta jankkaamisen paikka myöskään.

Alkuun voitaisiin lähteä vaikka siitä että annettaisiin riittävän voimakas signaali ettei koulukiusaamista hyväksytä. Tai että annettaisiin signaali päihteet ovat pahasta.

Mielestäni poliittisilta puolueilta on täysin vastuutonta toimintaa ajaa sallivaa huumausainepolitiikkaa yhteiskunnassa jossa päihteiden käyttö on suuri ongelma. Pahimman luokan kaksinaismoralismia huutaa yhteiskuntaa apuun korjaamaan jälkiä joiden syntymistä ovat itse olleet synnyttämässä. Sopii soveltaen moneen muuhun asiaan myös.

Käyttäjän tepposakkinen kuva
Teppo Säkkinen

Syrjäytymisen kanssa tekemisissä olevat ihmiset (myös monet ammattiauttajat) ovat olleet myös tuohtuneita, syystä, tuon Niinistön kampanjan halveksunnasta. Yhteiskunnallisista keinoista on riittänyt puhetta paljon, ja hyvä niin. Olen itsekin kirjoittanut täällä niistä ja eduskuntavaaleissa se oli yksi kampanjateemani. Opetus- ja kulttuuriministeriössä istuu par'aikaa toista vuotta työryhmä, joka pohtii nuorten syrjäytymistä ja siihen puuttumista hyvin laajasti nimenomaan yhteiskuntapolitiikan keinoin. Ministeriön valtiosihteeri on ensi viikolla tulossa Rovaniemelle esittelemään työn tuloksia, ja olen satavarmasti paikalla kuuntelemassa ja kommentoimassa. Kaiken tämän tärkeän työn ohella puheenvuoro siitä, mitä jokainen voi itse tehdä, on aivan tervetullut.

Jouko Koskinen

Vaaliteemana kepulle sopiva?
"Vai pitäisikö kaiken poliittisen toiminnan olla kuorrutettu gradutason kielenkäytöllä ja poteroitu luokkasodan asetelmiin?"

Tepposetä vetää luokkarajan kok / kepu -linjalle kun ei oikein kehtaa aloittaa Kekkosen tai Soinin mollaamisella.

Siinähän sitä jääkin aikaa lapsille ja nuorille kun jokaisen kepuliministerin kotikuntaan siirretään joku iso toimipiste. Taitaa aika ja rahat kulua lentelyyn eli lentoasemilla istuskeluun.

No voihan sieltä joutessaan pitää nuoriinsa yhteyttä tekstareilla, kuten tietty myös Audin takapenkiltä.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

"Dogmaattisen 'yksilö vai yhteiskunta' – pallottelun sijaan uskon maltilliseen välimuotoon. Samaan aikaan kun julkisilla palveluilla ja tulonsiirroilla tavoittelemme ehyttä yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässään, lopulta yksittäisten ihmisten valinnat ja tapa kohdella toisia ratkaisee, millaista elämän laatu on. Toisista ihmisistä välittämisen aliarvostaminen ja omien tekojen merkityksen aliarvioiminen on kyynisyyttä pahimmillaan."

Uusi maailmanjärjestys ei siedä muita aatteita rinnalleen. Maltillista välimuotoa ei ole, mikäli se ei tue NWO. Kaikki tehdään mitä voidaan, valehdellaan ja annetaan kuva välittämisestä mutta todellisuudessa kaikilla on sama päämäärä - joko tiedostaen tai niin, että ei tiedä edes itse mitä ja kenen palveluksessa on. Kosmeettinen asioiden kaunistelu ajaa kohti NWO. "Suomen 3:n A:n luokitus onkin vain kosmeettisen kaunistelun tulosta, ja johtuu suuresta eläkesäästökertymästä, joka virheellisesti laskettiin valtion budjettiin" Onko opittu Kreikalta jotain? Ainkin se, että kaikkea voi vääristellä mielensä mukaan saavuttaakseen päämärän, joka tuli tässä selväksi. Todellista syrjäytymistä ei haluat eikä ehkäistä näin. Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii silmien avaamista ja rakkautta - lähimmäisenrakkautta.

Jouko Koskinen

Juularin gradu sentään tavoittelee onnellista lppua kuten kaiki sadut:
'Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii silmien avaamista ja rakkautta - lähimmäisenrakkautta.'

Mitä vittua on 'lähimmäisenrakkaus' -- vastakohtanaan "lähimmäisenviha" separoidaan ja kategorisoidaan rakkauskin viha/rakkaus -karsinoihin. Aidan yli ei hypitä.

Toimituksen poiminnat